Yksi tämän vuoden tavoitteistani oli neuloa villapaita tai -takki saumattomasti ylhäältä alas. Etsin malleja Ravelrystä ja selasin myös Novitan uusimman lehden (1/2019) läpi. Yllätyksekseni Novitan mallit neulotaan palasista ja lopuksi palaset parsitaan yhteen. Ainakin osassa malleista jopa hihat neulotaan tasona ja saumat parsitaan jälkikäteen. En tiedä sitten, onko Novita jäänyt ajastaan jälkeen vai ovatko suomalaiset vain haluttomia neulomaan totutusta poikkeavalla tavalla. Joka tapauksessa malliksi valikoitui Ravelrystä Joji Locatellin suunnittelema Quiet stars -villatakki. Takissa on paljon ihania yksityiskohtia esimerkiksi hihan suussa sekä selässä ja se sopii myös malliltaan ja muotoiluitaan minun vartalolleni.
Neuloin takkia noin kuukauden lähes joka ilta, joten mitenkään pienitöinen se ei ollut. Lopputulos on kuitenkin todella mieluinen: ihanasti laskeutuva ja liehuva. Villatakkia voi helposti käyttää mekon kanssa vaikkapa juhlissa, mutta itse tulen käyttämään takkia varmasti eniten toimistolla.
Sinua saattaisi kiinnostaa seuraavat kirjat
Ohjeesta
Ymmärtääkseni Joji Locatelli tekee neulesuunnittelua täysipäiväisesti työkseen. Hän on myös kohtuullisen suosittu Ravelryssä, joten aivan kuten odottaa saattaa ohje oli todella selkeä ja helppolukuinen.
Takissa on kahta erilaista tekstuuria: pilkkuja ja pitsiä. Kummankin niistä opin muutaman mallikerran jälkeen ulkoa. Neulominen ei kuitenkaan koskaan kerennyt käymään tylsäksi, koska sopivin väliajoin täytyi tehdä lisäyksiä tai muita mutoiluja. Ohjetta ei tarvinnut kuitenkaan koko ajan tuijottaa vaan neulominen onnistui hyvin telkkaria katsoessa.
Vaikka tämä olikin ensimmäinen saumattomasti ylhäältä alas neulomani vaate, pelkistetty ohje riitti hyvin. Ohjeessa on pääasiassa aivan perussettiä: oikeita ja nurjia silmukoita, langankiertoja, lisäyksiä ja kavennuksia. Neuleen muotoiluun käytetään lyhennettyjä kerroksia, mutta ohjeessa on linkki hyvään ohjevideoon, jos tekniikka ei ole vielä ennestään tuttu.
Lanka
Ohje on tehty Julie Asselin Fino langalle. Langat tekemääni kokoon olisivat maksaneet melkein 160€ ja en jotenkin halunnut tilata noin kallista lankaa hypistelemättä ja näkemättä ensin (täältä Kuusamosta ei kyseistä lankaa saa). Niinpä päädyin huokeampaan norjalaiseen Sandnes Garn Alpakka Silke -lankaan (8,90€ / kerä).
Lanka sopi tähän malliin oikein hyvin. Sitä oli mukava neuloa ja se tuntuu todella pehmeältä ihoa vasten, eikä ainakaan minulla kutita yhtään. Näillä langoilla neuletakin materiaalit maksoivat ohje mukaan luettuna n. 70€.
Tein työn 3,5mm puikoilla, joita ohjeessa olikin suositeltu. Lankaa työhön kului 1387m (7 kerää), joka on yli puoli kerää vähemmän kuin ohjeessa oli laskettu.
Koko ja muokkaukset
Yleensä käytän koon M paitoja, mutta tällä kertaa valitsin rinnanympärykseni perusteella koon L (imetän ja rintamukseni on aivan v a l t a v a). Tein aika tarkalleen ohjeen mukaan, koska tämä oli ensimmäinen ylhäältä-alas neulomani vaate, mutta näin jälkikäteen ajatellen olisin voinut tehdä vaatteen selkäpuolen vastaamaan kokoa M ja etupuolen kokoa L. Kuten kuvista näkyy hihoissa on väljyyttä ja olkapääkin putoaa ehkä hieman liian alas omaan makuuni. Toinen vaihtoehto olisi ollut tehdä koko M ja pingottaa etupuolta reippaammin. Takkia nimittäin sai venytettyä helposti pingotuksessa.
Neulomisen aloitin kauluksesta, jonka jälkeen neuloin takaosan ja etukappaleen puolikkaat ja lopuksi yhdistin näiden silmukat kainalon alta samalle puikolle. En halunnut, että minulle jää puolikkaita keriä lankaa, joten neuloin helman aika lähelle haluttua pituutta, jonka jälkeen tein hihat. Hihojen jälkeen minulle jäi reilu puoli kerää ja neuloin helmaa niin kauan, että sain sen käytettyä. Lankaa taisi jäädä yli vajaasta kerästä 2g ja näiden lisäksi kaksi täyttä kerää. Aika hyvin sain siis optimoitua ja noista ylijäämistä ajattelin neuloa vielä vauvalleni bodyn.
Tykkäsin kyllä neuloa ylhäältä alas, koska vaatteen kokeilu on todella helppoa jo aikaisessa vaiheessa ja lisäksi käytetyn langan määrää on helppo hieman optimoida.
